sunnuntai, 22. tammikuuta 2012

Eurokritiikki jäi presidentinvaaleissa taustalle

Suomen eurokriittisten äänestäjien harmiksi presidentinvaalien toisella kierroksella ei tulla näkemään eurokriittistä ehdokasta, vaan mittaa toisistaan ottavat kaksi eurouskovaista Sauli Niinistö ja Pekka Haavisto. Perussuomalaisten eurokriittisten ehdokkaan Timo Soinin kannatusta laski varmasti keskustaikoni Paavo Väyrysen emukriittiseksi viritetty kampanja, joka tosin ei saanu keskustajohdolta varauksetonta tukea. Onkin varsin ironista keskustajohdolta jakaa Väyryselle tämän vaalivalvojaisissa vuolaita kehuja, vaikka Kiviniemen johdolla keskustaeliitti yritti kaikin keinoin viime vuonna saada Väyrysen tilalle toisen ehdokkaan. Keskustan grand old man Väyrynen teki auringonlaskun puolueelleen viimeisen palveluksen saavuttamalla 2011 eduskuntavaaleja paremman tuloksen Keskustalle. Väyrysen pääsy toiselle kierrokselle ei olisi kuitenkaan Suomen eurokriittistä kannattajakuntaa palvellut, sillä Väyrysen menestyksestä hyödyn olisi kerännyt EU:hun positiivisesti suhtautuva Keskustan nykyinen cityliberaalijohto.

Näissä presidentinvaaleissa ehdokkaan persoona ratkaisi pitkälti äänestyspäätöksen. Perussuomalaisten saavuttamaa jytkyä ei voidakaan rinnastaa suoraan henkilövaaleiksi kehkeytyviin presidentinvaaleihin. Timo Soinin oma äänimäärä kasvoi kuitenkin selvästi vuodesta 2006, eikä lähes 10 % kannatus vajaalla 300 000 äänellä ole häpeä.

Valtamedian ja järjestelmäpuolueiden huulien lipominen ja hihkutus vastajytkystä on syytä ottaa vastaan stoalaisella rauhallisuudella. Antiperussuomalaisiksi ilmoittautuneet Biaudet ja Lipponen kärsivät vaaleissa ankaran tappion. Toiselle kierrokselle päässyt Haavisto sitä vastoin ovelasti silitteli perussuomalaisten kannattajia mm. vierailemalla Teuvo Hakkaraisen kotikonnuilla ja rinnastamalla salakuvaajat turkistarhoilla uusnatseiksi. Tämän vuoksi on naurettavaa puhua jonkin sortin vastajytkystä. Perussuomalaiset sitä vastoin saivat viime eduskuntavaaleissa kovan kannatuksen nimenomaan haastamalla yhteiskuntaamme dominoivan kulttuurelativistisen ja elitistisen viherideologian. Kuitenkin on rehellisyyden nimissä todettava, ettei eurokriittisyys purrut presidentinvaaleissa odotetulla tavalla, joka on laskettava sekä Väyrysen että Soinin tappioksi.

Merkittävämpi taistelu Suomen tulevaisuudesta tullaan käymään ensi syksyn kuntavaaleissa. Näissä vaaleissa Perussuomalaisten on mahdollista antaa kuolinisku Keskustalle sen ydinalueilla maakunnissa ja vakiinnuttaa asemansa populistisena kansanliikkeenä. Myös suurissa asutuskeskittymissä on vasemmiston perinteisiltä äänestysalueilta laajasti kerättävissä ääniä.

Tärkeintä Perussuomalaisille tulevia kuntavaaleja ajatellen on koherentin kuntavaaliohjelman laadinta, onnistunut ehdokasasettelu sekä kansalaisia huolestuttavien teemojen esiintuonti vaalikampanjassa. Tärkeimpiä vaalikysymyksiä tulevat varmasti olemaan mm. sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaaminen väestön huoltosuhteen heiketessä, kuntareformi, ulkomaalaisproblematiikka sekä yleinen järjestyksen ja turvallisuuden varmistaminen kaupungeissa.

0 kommenttia:

Lähetä kommentti