Amerikkalaiset ovat kansakuntansa koko olemassaolon ajan omanneet mystisen taidon tärvellä eurooppalaiset kulttuuritraditiot vääntämällä nämä perinteet irvikuviksi niiden alkuperäisestä merkityksestä. Amerikkalaisen kulttuurivaikutuksen patoamisen tehostaminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta eurooppalainen kulttuuriperimä ei täysin rappioituisi tulevaisuudessa. Euroopan ei pidä siis alistua henkisessä, taloudellisessa tai sotilaallisessa mielessä USA:n siirtomaaksi.
USA haluaa käyttää Venäjään kohdistetun sanktiopolitiikan aiheuttamaa EU:n taloudellisen aseman murentumista hyödykseen, jotta EU-USA-vapaakauppasopimus (TTIP) tulisi mahdollisimman nopeasti solmituksi. TTIP-sopimus tulee johtamaan eurooppalaisten sosiaali-, työoikeus- ja ympäristöstandardien romahtamiseen USA:n tasolle ja muun muassa amerikkalaisen klooripestyn lihan sekä muuntogeenisten kasvisten vyörymiseen eurooppalaisille markkinoille. Kaikista fataalein yksityiskohta TTIP-sopimuksessa on siihen sisällytetty investointisuoja, joka käytännössä antaa Amerikan konserneille veto-oikeuden suomalaiseen lainsäädäntötyöhön, mikäli se uhkaa USA:n konsernien investointien tuottamaa voittoa.
USA:ssa sijaitsevan yksityisen Tuftsin tutkimusyliopiston taannoin julkaisema riippumaton tutkimus tyrmää EU-USA-vapaakauppasopimuksen (TTIP) väitetyt taloushyödyt. Tämän selvityksen mukaan TTIP:n voimaantulo tuhoaa EU:ssa 583 000 työpaikkaa vuoteen 2025 mennessä, EU-maiden vienti ja BKT tulee myös vähentymään, mikä taas johtaa verokertymien ja palkkojen laskuun. USA:ssa nämä tunnusluvut taas kehittyisivät päinvastaiseen suuntaan. Ainoat, jotka EU:ssa hyötyisivät TTIP:n toteutumisesta, olisivat suurpääomien omistajat. EU:sta olisi löydyttävä tarpeellinen poliittinen voima TTIP-neuvottelujen kaatamiseksi, jotta Eurooppa ei altistuisi tälle suurelle varallisuuden siirrolle Euroopasta USA:han ja samalla alentumaan Amerikan alusmaaksi.
Lännen tukema Ukrainassa tapahtunut vallanvaihdos venäläismielisiltä länsisuuntautuneille tahoille ja Venäjän toteuttama Krimin anastus ovat saattaneet Euroopan uuden kylmän sodan partaalle. EU-USA-laiset voimat ovat nähneet tässä maailmanpoliittisessa kriisitilanteessa mahdollisuuden tiivistää hajoavan EU:n rivejä ja saada loputkin EU:n jäsenmaista liittymään natoon käyttämällä Venäjää pelotteluvälineenä. Kansallismielisten tahojen ei kuitenkaan pidä mennä USA:n ja sen euroatlantististen myötäjuoksijoiden ansaan alkamalla Ukrainan kriisin varjolla tukea EU:ta ja USA:n sotaretkiin osallistumista naton kautta, vaan pitäytyä ulkopoliittisen realismin teeseissä ja tukea isänmaidensa asemoitumista puolueettomana osapuolena suurvaltojen keskinäisissä geopoliittisissa kiistoissa. Euroopan kohtalo ei milloinkaan saa tulla määritellyksi Moskovasta käsin, mutta ei myös liberaaliglobalistien toimesta Brysselissä ja Washingtonissa.
USA:n republikaanien kongressivaalivoiton jälkeen puolueen sotahaukat ovat aloittaneet välittömän ulkopoliittisen kiihkoilun, jolla voi olla maailmanrauhaa järkyttäviä seurauksia etenkin Ukrainassa ja Lähi-idässä. Senaatin republikaaninen "vapauden" puolustamiseen vannoutunut falangi (John McCain, Bob Corker ym.) haluavat ajaa Ukrainan kriisin täydelliseen konfrontaatioon Venäjän ja Lännen välillä aseistamalla Ukrainan joukkoja ja varmistaa Syyrian sisällissodan jatkumisen hamaan tulevaisuuteen asti tukemalla aktiivisesti Syyrian presidentti Assadia vastustavia islamisteja.
USA on viimeisten kuukausien aikana hämmästyttävällä intensiteetillä läksyttänyt Unkarin pääministeriä Viktor Orbania EU:n Venäjälle asettamien sanktioiden arvostelemisesta ja Orbanin ehdotuksesta Ukrainan etnisten unkarilaisten itsehallinnosta. Uppoavan suurvalta USA:n mafiosotaktiikoita käyttävät diplomaatit eivät liene ymmärtäneet, että Amerikkasentrisen liberaaliglobalismin aikakausi on tulossa päätökseen. USA:lla ei ole enää voimaa pakottaa muuta maailmaa sitoutumaan heidän utopistiseen projektiinsa maailmankylästä, jossa kaikki maailman kansat heiluttavat pieniä Amerikkalippuja ja laulavat yhdessä Kumbayata. USA:n maailmanvision romahdus antaa tilaisuuden myös Euroopan uudelle nousulle.
Lokalistien ja globalistien välinen kamppailu on korvannut politiikassa ideologisesti vanhentuneen jaottelun vasemmistoon ja oikeistoon. Talouden ja kulttuurin globalisaatio, jonka merkittävimpinä taustavoimina toimivat USA:n hallinto, Wall Street ja monikansalliset amerikkalaiset suuryhtiöt, on kenties suurin yksittäinen tekijä, mikä on rapauttanut hyvinvointivaltiomme perustaa ja heikentänyt suomalaisen kulttuurin elinvoimaa. Kansallisen suvereniteetin ja sosiaalisen talous- ja hyvinvointipolitiikan puolustaminen juurettomien liberaaliglobalistien pyrkimyksiä vastaan pitäisi olla kaikkien eurooppalaisten patrioottien asialistan kärjessä. Tämä tarkoittaisi pysyvän pesäeron tekemistä usa:laiseen yhteiskuntavisioon ja maailmanpolitiikkaan. Vain epäonnistuneista dogmeista itsensä irrottamalla voi Eurooppa saada pontta uudelle vanhan mantereen kukoistuskaudelle. USA:han sitoutuminen siirtomaahenkisen alistumisen hengessä tarkoittaisi taas lopun alkua mantereellemme, joka tieteen, taiteen ja kulttuurin mittareille on niin paljon maailmalle antanut vuosituhansien aikana.
USA haluaa käyttää Venäjään kohdistetun sanktiopolitiikan aiheuttamaa EU:n taloudellisen aseman murentumista hyödykseen, jotta EU-USA-vapaakauppasopimus (TTIP) tulisi mahdollisimman nopeasti solmituksi. TTIP-sopimus tulee johtamaan eurooppalaisten sosiaali-, työoikeus- ja ympäristöstandardien romahtamiseen USA:n tasolle ja muun muassa amerikkalaisen klooripestyn lihan sekä muuntogeenisten kasvisten vyörymiseen eurooppalaisille markkinoille. Kaikista fataalein yksityiskohta TTIP-sopimuksessa on siihen sisällytetty investointisuoja, joka käytännössä antaa Amerikan konserneille veto-oikeuden suomalaiseen lainsäädäntötyöhön, mikäli se uhkaa USA:n konsernien investointien tuottamaa voittoa.
USA:ssa sijaitsevan yksityisen Tuftsin tutkimusyliopiston taannoin julkaisema riippumaton tutkimus tyrmää EU-USA-vapaakauppasopimuksen (TTIP) väitetyt taloushyödyt. Tämän selvityksen mukaan TTIP:n voimaantulo tuhoaa EU:ssa 583 000 työpaikkaa vuoteen 2025 mennessä, EU-maiden vienti ja BKT tulee myös vähentymään, mikä taas johtaa verokertymien ja palkkojen laskuun. USA:ssa nämä tunnusluvut taas kehittyisivät päinvastaiseen suuntaan. Ainoat, jotka EU:ssa hyötyisivät TTIP:n toteutumisesta, olisivat suurpääomien omistajat. EU:sta olisi löydyttävä tarpeellinen poliittinen voima TTIP-neuvottelujen kaatamiseksi, jotta Eurooppa ei altistuisi tälle suurelle varallisuuden siirrolle Euroopasta USA:han ja samalla alentumaan Amerikan alusmaaksi.
Lännen tukema Ukrainassa tapahtunut vallanvaihdos venäläismielisiltä länsisuuntautuneille tahoille ja Venäjän toteuttama Krimin anastus ovat saattaneet Euroopan uuden kylmän sodan partaalle. EU-USA-laiset voimat ovat nähneet tässä maailmanpoliittisessa kriisitilanteessa mahdollisuuden tiivistää hajoavan EU:n rivejä ja saada loputkin EU:n jäsenmaista liittymään natoon käyttämällä Venäjää pelotteluvälineenä. Kansallismielisten tahojen ei kuitenkaan pidä mennä USA:n ja sen euroatlantististen myötäjuoksijoiden ansaan alkamalla Ukrainan kriisin varjolla tukea EU:ta ja USA:n sotaretkiin osallistumista naton kautta, vaan pitäytyä ulkopoliittisen realismin teeseissä ja tukea isänmaidensa asemoitumista puolueettomana osapuolena suurvaltojen keskinäisissä geopoliittisissa kiistoissa. Euroopan kohtalo ei milloinkaan saa tulla määritellyksi Moskovasta käsin, mutta ei myös liberaaliglobalistien toimesta Brysselissä ja Washingtonissa.
USA:n republikaanien kongressivaalivoiton jälkeen puolueen sotahaukat ovat aloittaneet välittömän ulkopoliittisen kiihkoilun, jolla voi olla maailmanrauhaa järkyttäviä seurauksia etenkin Ukrainassa ja Lähi-idässä. Senaatin republikaaninen "vapauden" puolustamiseen vannoutunut falangi (John McCain, Bob Corker ym.) haluavat ajaa Ukrainan kriisin täydelliseen konfrontaatioon Venäjän ja Lännen välillä aseistamalla Ukrainan joukkoja ja varmistaa Syyrian sisällissodan jatkumisen hamaan tulevaisuuteen asti tukemalla aktiivisesti Syyrian presidentti Assadia vastustavia islamisteja.
USA on viimeisten kuukausien aikana hämmästyttävällä intensiteetillä läksyttänyt Unkarin pääministeriä Viktor Orbania EU:n Venäjälle asettamien sanktioiden arvostelemisesta ja Orbanin ehdotuksesta Ukrainan etnisten unkarilaisten itsehallinnosta. Uppoavan suurvalta USA:n mafiosotaktiikoita käyttävät diplomaatit eivät liene ymmärtäneet, että Amerikkasentrisen liberaaliglobalismin aikakausi on tulossa päätökseen. USA:lla ei ole enää voimaa pakottaa muuta maailmaa sitoutumaan heidän utopistiseen projektiinsa maailmankylästä, jossa kaikki maailman kansat heiluttavat pieniä Amerikkalippuja ja laulavat yhdessä Kumbayata. USA:n maailmanvision romahdus antaa tilaisuuden myös Euroopan uudelle nousulle.
Lokalistien ja globalistien välinen kamppailu on korvannut politiikassa ideologisesti vanhentuneen jaottelun vasemmistoon ja oikeistoon. Talouden ja kulttuurin globalisaatio, jonka merkittävimpinä taustavoimina toimivat USA:n hallinto, Wall Street ja monikansalliset amerikkalaiset suuryhtiöt, on kenties suurin yksittäinen tekijä, mikä on rapauttanut hyvinvointivaltiomme perustaa ja heikentänyt suomalaisen kulttuurin elinvoimaa. Kansallisen suvereniteetin ja sosiaalisen talous- ja hyvinvointipolitiikan puolustaminen juurettomien liberaaliglobalistien pyrkimyksiä vastaan pitäisi olla kaikkien eurooppalaisten patrioottien asialistan kärjessä. Tämä tarkoittaisi pysyvän pesäeron tekemistä usa:laiseen yhteiskuntavisioon ja maailmanpolitiikkaan. Vain epäonnistuneista dogmeista itsensä irrottamalla voi Eurooppa saada pontta uudelle vanhan mantereen kukoistuskaudelle. USA:han sitoutuminen siirtomaahenkisen alistumisen hengessä tarkoittaisi taas lopun alkua mantereellemme, joka tieteen, taiteen ja kulttuurin mittareille on niin paljon maailmalle antanut vuosituhansien aikana.
